Tänään lähdettiin Kippen kanssa kahdestaan lenkille mahtavassa säässä. Tässä muutama otos mun rupukameralla.

Malinoissilla pitää olla oma minipotero

Jossa on mukava silputa keppiä palasiksi

Väkisinkin tuli hyvälle tuulelle, kun katsoi tätä riehumista!

Muuten oli oikein piristävä lenkki, mutta onnistuin saamaan autoni kiinni, kun olimme lähdössä jo kotiinpäin! Onneksi sain pari kaveria apuun ja niinhan se Golf lopulta irtosi penkasta.

Lennin epäsäännöllisen säännölliselle ontumiselle löytyi viimein syy. Ei todellakaan mikään positiivinen löydös ollut, mutta nyt on jo paljon huojentuneempi olo itsellä, kun tietää mikä vaivaa ja asialle on tehty se mikä voidaan. 

Elikkä Lenni on tosiaan ontunut n. 5kk asti ajoittain. Kuvattu on etupää ensimmäisen kerran n. 5kk vanhana, jolloin kuvanneen ell mukaan ei löytynyt lievää panosteiittia kummempaa. Ontumista kuitenkin ilmeni ajoittain. Seuraavan kerran Lenniä kuvattiin puolivuotiaana välikuvien merkeissä. Silloin kuvattiin olat, kyynäreet, lonkat ja ristiselkä. Tällöinkään ei ilmennyt mitään poikkeavaa, vaan luusto oli siisti. Näin ollen olen pistänyt vasemman etujalan ontumisen panosteiitin piikkin.Kuitenkin Lenni jatkoi ontumistaan siinä määrin, ettei oikein kunnon rytmiin päästy treenaamisessa/lenkittämisessä. Ontuminen ei siis ollut jatkuvaa, vaan ajoittain ilmenevää.

Oireet kuitenkin pahenivat joulukuun tienoilla, jolloin päätin, että jos tämän Rimadyl kuurin jälkeen oireet ei helpota on eläinlääkärin reissu edessä. Ontuminen lakkasi, mutta parin päivän vapaana juoksemisen jälkeen kehittyi Lennin vasemman jalan kyynärnivelen kohdalle nestepatti. Oltiin  Lappeenrannassa ja varattiin ti 19.1. aika paikalliselle eläinlääkärille. Lenni reagoi voimakkaasti kyynärnivelen taivuttamiseen, joten siitä otettiin röntgenkuvat. Rtg kuvissa nivelrako oli epäilyttävä, joten kuvat lähetettiin eteenpäin lisätutkimuksiin eläinlääkärille, joka tekee ortopedisiä toimenpiteitä. Torstaina tuli soitto, että todennäköisesti kyynärnivel vaatii tähystysleikkausta. Soitinkin melkein samontein kuvia arvoinneelle eläinlääkärille ja samalle päivälle saatiin aika hänen vastaanotolle.  Taas Lenniä taivuteltiin ja otettiin uudet kuvat kyynärnivelestä kahdesta eri suunnasta. Näistä kuvista näkyi sitten selkeämmin, että kaikki ei ole kunnossa ja kyseinen ell suositteli tähystysleikkausta diagnoosin täsmentämiseksi.

Seuraavana päivänä soiteltiin kasvattajan kanssa ja hän suositteli vielä kuvien lähettämisen Ventelälle ja Talviolle. Heiltä tulikin sitten yhtenevät vastaukset kyynärpään tilasta ja näin ollen päädyin Lennin kyynerpään tähystysleikkaukseen Talvion vastaanotolla.

Eli Lennillä todettiin kasvuhäiriön johdosta vasemmassa kyynärnivelessä kruunulisäkkeen erittäin iso murtuma. Lokki tähystysleikattiin 2.2, eli pikkujätkän 1v. synttäripäivänä. Leikkaus onnistui erittäin hyvin ja irtopala saatiin nätisti poistettua.  Niveleeseen ei ollut myöskään muodostunut vaurioita. Tämän vuoksi paranemis ennuste on hyvä, eikä jatkossa harrastuskoirana oleminenkaan ole täysin mahdotonta.

Nyt Lenni joutuu tyytymään 2vko:n ajan vain pissatus ulkoiluun sekä pitkälti sisähäkissä olemiseen. Siitä seuraavana neljänä  viikkona Lenni sentään saa ulkoilla enemmän, mutta lähinnä vain sellaista sunnuntai kävely muotoista liikuntaa. Toivottavasti kuntoutus onnistuu!Kahdestoista päivä mennään uudestaan Talvion vastaanotolle, silloin niveltä piikitetään ja saadaan cartophen pistoksia mukaan.

Jos Lenni ei kestäkkään harrastamista on sillä jo kotikoiran paikka vanhempieni luona. Sillä asenteella Lennin kanssa lähdettiinkin leikkaukseen, että yritetään saada siitä oireeton kotikoira. Meille siis ei ennen leikkausta kukaan eläinlääkäri antanut toiveita siitä, että Lennistä tulisi vielä harrastuskoira. Pelkästään plussaa oli kuulla Talviolta operaation jälkeen, että ajatus Lennin mahdollisesta harrastuskoiran urasta ei ole mahdoton. Edellyttäen tietenkin sitä, että toipuminen ja kuntoutus onnistuu.

Reilun kahden viikon järkyttävä epätietoisuus koiran kohtalosta ja kyynärnivelen tilasta on siis onneksi selvitetty. Nyt toivon todellakin, että toipuminen sujuu ilman ongelmia ja Lenni voisi viettää pitkän ja mukavan elämän. Tietenkin toivon myös sitä, että voitaisiin Lennin kanssa vielä harrastaakin. Leo kun miellyttää mua koirana tosi paljon ja potentiaaliakin siitä  tuntunut  löytyvän.

Tällähetkellä Lenni on virkeä potilas. Jopa liian virkeä siinä määrin, että on taitolaji ulkoiluttaa sitä, ettei se pääse loikkimaan ja pomppimaan miten sattuu.

Kidi sen sijaan  voi erinomaisesti. Tänään otettiin pitkästä aikaa tottista ja poika oli ihan liekeissä! Kaukokäskyt onnistu kivasti ja luoksetulon pysähdyskin muutaman toiston jälkeen ok. Josko sitä kohta menis tokoilemaan Skipperin kanssa ihan kokeeseen asti!?!

Huh, tulipas sitä kunnon lätinät kirjoiteltua!

Loppuun viel kuva  viime vuodelta, jolloin Lenni oli  hurjat 7vko vanha!

Viikonloppuna oli siis Kajaanissa tamminäyttely ja Kidi oli ilmoitettu näytille. Kidi oli ihan täpinöissään sisähallissa, jossa oli ties mitä häiriöitä. Räksyttäviä koiria, vinkulelun piipitystä, huutoja, vihelluksiä jne. Näin ollen Kidi esiintyi kehässä aika virtavana. Hyppi ja loikki juoksutus osiossa.  Löyty sieltä sentään muutama pätkä raviaskeleitakin!  Seisottaminen onnistui onneksi hyvin. No lopputuloksena oli H ja vähän oudon arvostelun saattelemana. Eihän se mikään geeli ole eikä menestystä voi silleen odottaa, mutta muutama asia mitä arvostelussa luki ei mene mun kaaliin... Muutenkin ko.henkilön arvostelu oli vähän sitä sun tätä. Sielä oli mm. koira joka ontui eikä varanut kunnolla painoa toiselle takajalalle, silti sai EH:n! No tuommoista se näyttely maailma on... Ihan mukavaa meillä sielä kuitenkin oli!

Kidin arvostelu:

Hyvätyyppinen uros, jonka toivoisin olevan kompaktimpi. Pitkähkö lanneosa ja raajakorkeutta voisi olla enemmän. Voimakas pää, hieman leveä kallo-osa. Tiivis ylälinja,luisu lantio(!!!). Riittävä askelmitta. Hyvä karva.

Kovasti näyttäis siltä, että vuosi 2009 alkais olla loppumassa, joten ajattelin tehdä pienen katsauksen mitä kaikkea on tapahtunut. Tähän vuoteen mahtui niin hyviä kuin huonojakin asioita(kuten aina). Meikäläisellä oli ainakin aika jännä vuosi. Opiskelin uuden ammatin, kävin katsastamassa miltä maistuu asua kaupungissa jota ei entuudestaan tunne ja koin myös kerrostalo elämisen ihanuuden( varsinkin, kun naapurissa oli aika monta toppahousua). Keväällä tapahtui tämän vuoden ehdottomasti paras asia, eli  minä sain uuden harrastuskaverin ja Kidi holhottavakseen pikkuveljen!   Poikien elo keskenään onkin sujunut vallan loistavasti.  Siinäpä yleislöpinät tiivistettynä, joten seuraavaksi tiivistelmät poikien kaudesta.

Kidi

Purut: Itärajalle muuton seurauksena pääsimme treenaamaan puruja oikein aktiivisesti ja edistystä tapahtui mukavasti, joten kauteen lähdin aika toiveikkaana, että päästäisiin kiertämään kaikki isot skapat. Valitettavasti Kidi sai heti ennen MM-karsintoihin ilmoittautumista rasitusvamman vasempaan polveen, jota kuntoutettiin aina heinakuulle saakka. Heinakuun paikkeilla alkoikin ilmaantua epäsäännöllistä oikean etujalan ontumista eikä hieronnassa ilmennyt pientä jäykkyyttä kummempaa, joten kuvautettiin koipi. Sieltä sitten löytyikin rannenivelessä liikaluun kasvua ja olkanivelessä kalkkeumaa. Tuomio oli se, että jos ei oirehdi, niin kaikki reenaaminen sallittua. Kuitenkin 3pv:n purusessioiden jälkeen oli lievää ontumista ilmassa, joten tein ikävän päätöksen jättää Kidin eläkkeelle suojelusta.

Toko: Purujen ollessa taakse jäänyttä elämää, ajattelin ottaa tokon  vakavamminkin mukaan ohjelmaan. Kidillä oli alla jo yksi 1-tulos vuodelta 08 ja loppu syksystä tuli kahdesta peräkkäisestä kokeesta 1-tulokset ja näin ollen huima titteli TK1.

Jälki: Kisahimo painoi ohjaajan mieltä, joten johonkin kokeeseen oli päästävä. Sainkin sitten idean kokeilla miten metsässä jälki luistaisi. No hyvinhän se luisti ja koira tuntui nauttivan oikein kunnolla hommasta, joten 5 treenikerran pohjalta menimme kokeeseen saaden JK1.

Kidin kausi oli siis aika tapahtumarikas vai voisiko sanoa tapaturmarikas! Mutta onneksi niitä muitakin lajeja löytyi meille treenattavaksi ja kisattavaksi.

Sitten Lokkilapsen kausi

Jälki: Jälki jäi ihan kivalle mallille. Joka askeleella ruokaa, mutta saatiin mukaan serpentiinaa ja hieman kokeiltiin kulmiakin. Tyytyväinen olen siihen, että koira pystyy hyvin itsenäiseen työskentelyyn.

Tottis: Tottis parani kokoajan kauden loppuakohden, koska palkaksi pystyi ruveta vaihtamaan patukkaa taikka palloa. Lennin mielestä kun ruoka on ihan ok, muttei ykkösjuttu. Sivulletulo,eteentulo sekä istu,maahan,seiso on ok ja palkaksi vaihettiin patukka/pallo. Seuraaminen on ihan alkutekijöissään, toki imuttamista ollaan tehty pohjiksi.

Purut: Neljä kertaa on testattu mikä pentu on koiriaan ja ihan koiraltahan tuo on vaikuttanut!   Kaikki kunnossa, ainakin vielä.

Terveys: Lenni kuvattiin välikuvissa kauttaaltaan terveeksi, mutta etupään ontumista on epäsäännöllisen säännöllisesti esiintynyt.Sehän on sitten hieman vaikuttanut meidän treenaamiseen.

Lopuksi kauden 2010 suunnitelmat

Kidi

Toko: kisata avo1 ja sitten treenata voittajanliikkeitä ja katsoa onko Kidin vireystilan omaavalla koiralla mahdollisuuksia saada ylemmistä luokista 1-tuloksia. Jos on, niin treenataan voi/evl:n liikkeitä ja katotaan sitten kuinka pitkälle päästään.

Metsäjälki: heti keväällä JK2 ja JK3. Kolmosesta kauden aikana vähintään 2 ykköstulosta. Jos belggareiden kansallisten RM:t järkätään, niin osallistuminen sinne.

FH: Jos Kidille vielä maittaa pellolla ajaminen (tuntu tykkäävän kovasti metsäjäljestä), niin sitten FH-kokeisiin.

Lenni

Tottis: BH-koe jossain vaiheessa kautta.

Näyttelyt: Suunnitelmissa olisi käydä spl:n erkkarissa. Katotaan nyt  sitä vielä myöhemmin uudestaan!

Muuta: Jälkeä treenataan mahdollisimman paljon ja yritetään saada se hyvälle mallille vuotta 2011 ajatellen.  Puruja sitten reenataan koiran kehityksen mukaan.

Näin lopuksi me toivotetaan kaikille Menestystä Vuodelle 2010!

Lenni on nyt siis jo 10kk ikäinen vekara. Tuntuu ihan hölmöltä, vastahan se meille tuli. Lennin kanssa ollaan nyt ahkerammin tehty tottista ja uusiakin asioita on lokinpoika oppinut. Itsellä tahtoo välillä puuttua uskallus edetä harjoituksissa. Meinaa olla kauhea pelko siitä, että ei tule tehtyä radikaaleja virheitä, joita on sitten myöhemmin erittäin vaikea korjata.  Noh, hiljaa hyvä tulee ja meillä ei oo kiire minnekkän.Lenni pääsi myös viikko sitten sisätila äksöneihin. Mukana myös Ansa sisko. Lussu-Lenni etsiskeli maalimiestä hyvin ja haukku irtosi jo kivasti. Antero sisko osoitti myös hyvää halua etsintöihin ja sitäkään ei sisätilat huimaa.

Kidi on epäsäännöllisen säännöllisesti tehnyt avon liikkeitä, lähinnä kaukkareita ja luoksetulon pysähdyksiä. Kaukkarit sujuu ihan ok, välillä tahtoo maasta istumaan nousussa hypähtää eteenpäin. Tätä olen pyrkinyt eliminoimaan apuohjaajan avulla, joka liinalla nyppäsemällä huomauttaa koiraa. Koiralla on myös palkka takana vahvistamassa sitä ettei eteenpäin kannata tulla. On toiminut aikasta hyvin. Kokeissahan sen lopputuloksen sitten vasta näkee! Pysähdyksen kanssa vielä pähkäillään tyyliä, jolla sen sais toimimaan. Josko se siitä! Muut avon liikkeet on suurin piirtein hallussa. Ainut mikä ei oo hallussa on Kidi ja sen viettitaso, noin niinku tokoa aatellen. No minkäs pieni malinoissi itsellensä mahtaa!

Tässä vielä näin lopuksi Lepsu-Lennin 10kk kuvat

ja hetki sittenhän se näytti tältä

Kidin kanssa tosiaan käytiin tänään eläinlääkärissä. Aiheena oli aikaisemmin kesällä poikki mennen hampaan kuvaus, koska hammas oli mennyt niin pahasti poikki ettei hammasta näy päällepäin. Röntgen kuvista löytyi onneksi todella selkeä juuri, joten kuvat lähetettiin kennellittoon ja näin ollen Kippen "näyttelyura" ei ole uhattuna!  Yhteen näyttelyyn olen Kidin nyt ilmoittanut ja katsotaan miten sitten jatkossa toimitaan. Näyttelythän eivät ole meille mitenkään tärkeitä, mutta sen yhden ja ainoan kerran, kun Kippe kävi näyttelyissä ollen sert,cacib,vsp, jäi kipinä ilmoittaa se toistekkin! Joten nyt tokon ohella voitaisiin alkaa treenaamaan myös kehäesiintymistä! Vaikkei siinä viimeksikkään mitään moitittavaa ollut, mitä nyt Kidi olisi halunnut  alkaa leikkimään saamillan ruusukkeilla ja nauhoilla!

Lokkilapsen mittasin tässä tälläviikolla ja senttejä on pojalle kertynyt n.66,7 cm, joten nykyään Lenni tunnetaan myös nimellä Jättilokki!!(kiitti vaan kaverille nimen keksimisestä!) Olisin nimittäin halunnut semmoisen sievän 63-64cm korkean sakemannin, mutta ei niin ei.

Pitkästä aikaa eksyin vähän päivittelemään blogia, vaikkei täs mitään erityistä ookkaan tapahtunut. Poikia on tullut treenattua laiskan epäsäännöllisesti. Kidin kanssa ollaan opeteltu tokon kaukokäskyjä ja luoksetulon pysähdyksiä. Joskos sitä vaikka tammikuussa menis kokeessa pyörähtään. Muuten Kippe on viettänyt villiä ja vapaata elämää...ja sen kyllä huomaa, meinaa poika välillä vähän jallittaa! 

Lokin kanssa ollaan vähän tottisteltu, lähinnä reenattu perseen käyttöä ja kontaktia. On se vaan tosi notkea tommonen 9kk  ja 35kg painava sakemannilapsi!  Viime viikonloppuna Lenni pääsi pureskelemaan elämänsä kolmannen kerran ( ei oo ainakaan liialla treenillä pilattu!). Kaikki se tekee mitä tommoselta junnulta odotetaankin.

Lennin kanssa ollaan myöskin päästy pari kertaa reenaamaan sisätiloissa henkilöhakua ja patukan piilotusta. Henkilöetsintää ei olla ikinä otettu mitenkään virallisesti ja siltikin Lennillä on hyvä draivi ja halu löytää maalimies. Ei mitenkään vaikeissa piiloissa ole maalimies ollu, mutta kuitenkin. Patukkaa on sitten piiloteltu pulpettikasojen väliin sekä sellaisiin paikkoihin mihin on hankala päästä. Näistä harjoituksista lokki on myöskin suoriutunut  hyvin. Muutenkin liikkuu sisätiloissa kelpo koiran lailla, ei huimaa lokkia ei.  Ihan loistavaa vaihtelua sekä koiralle että ohjaajalle! Joulukuussa kun ollaan pidempään Ylivieskassa, niin päästään lisää värkkäileen sisätiloissa.

Eilen käytiin metsäjälkikokeessa Kippen kanssa ja tulos tuli pistein jälki 146 esineruutu 29 ja tottis 85 yht.260. Janalta lähti 4 pistettä ja yks keppi jäi. Koira jäljesti mallikkaasti koko jäljen. Esineruudusta lähti piste, kun Kidi mälväs tuodessaan esinettä. Muuten työskentely tosi mallikasta, sai kehuja.  Tottiksessa muut paitsi paikallaolo ja istuminen oli erittäin hyviä. Paikallaolo oli erinomainen ja istuminen meni puutteelliseks. Liikkeestä istumisessa Kidi oli aluksi istunut puoli istuvassa asennossa ja kun olin alkamassa kääntymään koiraa kohti, niin silloin Kidi istui loppun asti.

Tyytyväinen olen koiran suorituksiin, ainahan sitä jossiteltavaa jää milloin mistäkin. Ilma oli hirveä, tuuli ja vettä satoi koko päivän. Oltiin kuudesta koirakosta ainoat jotka saivat tuloksen.

Kidin kanssa oltiin tokoilemassa keskiviikkona ja ykköstuloksen verran siellä heiluttiin. Pisteitä kertyi 184,5 sij 1/9. Kidi ei ollut ihan parhaimassa vireessä, mutta tasasesti teki hommia eikä liikevirheitä tullut.

Luoksepäästävyys: 10

Paikallaolo: 10

Seuraaminen kytk. : 8½

Seuraaminen vap. : 8½

Liikkeestä maahanmeno: 9

Luoksetulo: 10

Liikkestä seisominen: 9½

Estehyppy: 8½

Kokonaisvaikutelma: 9½

Tarkoitus olis mennä avoimmeen seuraavaks, mutten ole suunnitellut vielä ajankohtaa.

Lokkilapsi on jälestellyt ja hyvin sujuu. Oon nyt tehnyt vähä kulmia ja serpentiinaa jälelle, ruokaa on vielä joka askeleella. Erittäin tyytyväinen olen poikasen otteisiin.

Sunnuntain on jännä päivä, siitä sitten myöhemmin lisää......